Blogi

Suurten kiinteistöjen ilmanvaihto on yhdistelmä eri järjestelmiä, joiden korjaaminen räätälöidään kohteen mukaan

Erilaiset järjestelmät ovat ominaisia eri-ikäisille rakennuksille. Painovoimainen ilmanvaihto on tyypillinen ratkaisu etenkin vanhemmissa taloissa, kun taas modernimmissa rakennuksissa tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmät ovat tätä nykyä yleisimpiä vaihtoehtoja.

Rakennusten ilmanvaihdossa käytetään pääsääntöisesti kolmea erilaista järjestelmää, jotka ovat

  • painovoimainen ilmanvaihto
  • koneellinen poistoilmanvaihto sekä
  • koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto.

Erilaiset järjestelmät ovat ominaisia eri-ikäisille rakennuksille. Painovoimainen ilmanvaihto on tyypillinen ratkaisu etenkin vanhemmissa taloissa, kun taas modernimmissa rakennuksissa tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmät ovat tätä nykyä yleisimpiä vaihtoehtoja.

Kaikissa kolmessa ilmanvaihtojärjestelmässä on kuitenkin omat haasteensa, eikä esimerkiksi koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon ongelmia voi korjata samalla tavalla kuin painovoimaisen ilmanvaihdon. Etenkin suuremmat kiinteistöt ovat jokainen yksilöllisiä kokonaisuuksiaan, joissa on yleensä käytössä useita eri ilmanvaihtoratkaisuja yhtä aikaa. Sen vuoksi myös niissä esiintyvien ongelmien kirjo on yleensä hyvin laaja.

Tässä blogitekstissä tutustutaan näihin kolmeen ilmanvaihtojärjestelmään sekä niiden tyypillisimpiin ongelmiin. Lisäksi pureudutaan siihen, miksi ilmanvaihdon ongelmia ei kannata lähteä korjaamaan omin päin.

 

Painovoimaista ilmanvaihtojärjestelmää korjataan usein koneellisella ilmanpoistolla

Painovoimainen ilmanvaihto perustuu lämpötilan ja ilmanpaineen vaihteluun. Vanhoissa rakennuksissa on yleensä savupiipun kyljessä molemmista päistä auki oleva hormi, jota pitkin ilma virtaa sisältä ulos. Sisätiloihin saadaan tuloilmaa korvausilmaventtiileistä, jotka sijaitsevat perinteisesti iäkkäämmissä rakennuksissa pattereiden takana ja uudemmissa rakennuksissa ikkunoiden yläpuolella.

Painovoimainen ilmanvaihto toimii yleensä talvella ja viileällä ilmalla ilman ongelmia, kun ulkoilman ja sisäilman välistä lämpötilaeroa on reilusti. Ilma saadaan virtaamaan hormissa tehokkaasti, mitä tukee etenkin vanhemmissa rakennuksissa piipun yhteydessä olevan tulisijan lämpö. Kesällä lämpötilaerojen ollessa minimaalisia ilma taas ei liiku juuri yhtään, eli ilmanvaihto ei yksinkertaisesti pelaa – tämän vuoksi sisällä voi kesäisin olla kosteaa ja suhteellisen kuuma.

Ilmanvaihto-ongelmia korjataan tällaisissa rakennuksissa asentamalla hormeihin koneellinen poistopuhallin. Vaikkapa remontin yhteydessä keittiöön voidaan rakentaa liesituulettimen yhteyteen oma putkensa, joka puhaltaa ilman suoraan ulos. Osittaisen koneellisen poiston myötä ilma saattaa kuitenkin virrata joskus väärään suuntaan, mikä onkin eräs tällaisten ratkaisujen ongelma.

Koneellisen poistoilman suurimmat ongelmat johtuvat kuitenkin sisätilojen alipaineista. Alipaine syntyy, kun sisätiloihin ei saada tarpeeksi korvausilmaa suunniteltuja reittejä pitkin, ja ilmanpuutteen vuoksi alipaine imee korvausilmaa talon rakenteiden läpi tai esimerkiksi viemäristä. Lähtökohtana on, että jos ilmaa poistuu vaikkapa 100 litraa sekunnissa, korvaavaa ilmaa täytyy myös tulla huoneeseen saman verran. Tällainen ongelma saadaan kuitenkin ratkaistua suhteellisen kivuttomasti lisäämällä saatavaa korvausilmaa erillisellä korvausilmalaitteella.

  • Painovoimaisen ilmanvaihdon ongelmia esiintyy etenkin kesällä, kun lämpötilaerot ovat pienet.
  • Ongelmia korjataan tyypillisesti koneellisella ilmanpoistolla, mikä vaatii usein rakenteellisia muutoksia.
  • Koneellisen ilmanpoiston suurin haaste on korvausilman puutteen vuoksi syntyvä alipaine.

 

Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto on modernimpi ratkaisu

Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä on kolmesta järjestelmästä nykyaikaisin, ja sellainen asennetaan rakennuksiin nykyisin lähtökohtaisesti aina. Järjestelmä on kaikista helpoin korjata, sillä yleensä niitä varten ei tarvitse tehdä laitteistoasennuksia tai rakenteellisia muutoksia, vaan ilmanvaihtoa voidaan säätää tai ilmanvaihtokoneen selkeitä pikkuvikoja korjata verrattain vaivattomasti.

Yleensä haasteena on, että tiiviissä talossa koneellinen tulo- ja poistoilma on huonosti säädetty ja se lähtee muuttumaan itsestään ajan myötä. Näin tulo- ja poistoilman suhde muuttuu, jolloin sisätiloihin voi syntyä joko ali- tai ylipainetta

Tiiviissä talossa alipaine voi aiheuttaa esimerkiksi sen, että takan tulisijan kautta voi tulla tuhkan hajua sisälle. Jos taas tuloilman osuus on virheellisen säätämisen vuoksi suurempi, sisälle syntyy ylipainetta, joka ei välttämättä näy selkeästi ainakaan heti. Kuitenkin etenkin talvella lämmin sisäilma saattaa lähteä virtaamaan ylipaineen takia rakenteiden läpi ulos, jolloin syntyy riski kosteusvaurioista.

  • Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto on nykyisistä ilmanvaihtoratkaisuista yleisin.
  • Sen huolto ja korjaus on edellisiä vaivattomampaa, sillä usein selvitään järjestelmän laitteiden säätämisellä.
  • Tulo- ja poistoilmanvaihdon ongelmia ovat tyypillisesti virheellisten säätöjen vuoksi syntyvät yli- tai alipaineet.

 

Suurissa kiinteistöissä on usein liuta ilmanvaihtoon liittyviä ongelmia

Suurikokoisissa rakennuksissa on usein käytössä jopa kaikkia mainituista ilmanvaihtojärjestelmistä, eli yhdessä rakennuksen osassa saattaa olla painovoimainen ilmanvaihto, toisessa koneellinen poistoilmanvaihto ja kolmannessa taas tulo- ja poistoilmanvaihto.

Tällaiset kiinteistöt ovat lähtökohtaisesti aina alipaineisia, mikä johtuu siitä, että joissain tiloissa on erillinen koneellinen ilmanpoisto, eikä korvaavaa ilmaa saada sisälle tarpeeksi. Jos otetaan esimerkiksi koulut, mainitun kaltaisia tiloja ovat esimerkiksi koulujen WC-tilat, teknisen työn luokat tai maalaushuoneet. Normaaleissa luokkasiivissä puolestaan on tyypillisesti tasapainoon säädetty tulo- ja poistojärjestelmä ilman erillisiä ratkaisuja.

Julkisten rakennusten ilmanvaihto on yleensä suunniteltu tarkkaan, ja erillispoistoreitit on huomioitu ilmanvaihtosuunnitelmassa. Ongelmia kuitenkin syntyy, kun rakennuksiin rakennetaan uusia osia ja ilmanvaihtojärjestelmiä muokkaillaan suunnitelmia sen tarkemmin katselematta.

Kouluihin tai virastotaloihin on vuosien kuluessa saatettu rakentaa tarpeen mukaan uusia osia siipi kerrallaan uusine kerroksineen. Tämän vuoksi vanhoja ja vaurioituneita ulkoseiniä saattaa olla rakennusten osien välissä, ja eri vuosikymmeniä on yhdistetty toisiinsa nopeallakin aikataululla.

Ilmanvaihtoa säädetään yleensä aikaohjelmilla käytön mukaan, ja puutteellisten säätöjen vuoksi sisällä saattaa vallita eri vuorokaudenaikoihin yli- tai alipaine. Sisäilman laatuun vaikuttavat myös rakenteiden materiaalipäästöt, kuten esimerkiksi ilmanvaihtokanavien äänenvaimentimien lasivillan päätyminen kuituina ilmaan. Lisäksi usein ilmanvaihtojärjestelmien huoltoa ja akuutteja korjauksia on saatettu laiminlyödä.

Tällaisten tekijöiden myötä suurten kiinteistöjen ongelmat ovat usein hyvin monipuolisia ja yksilöllisiä.

  • Suuret kiinteistöt ovat tyypillisesti yhdistelmä eri ilmanvaihtoratkaisuja.
  • Rakennuksia on saatettu korjata ja lisäosia rakentaa huomioimatta ilmanvaihtosuunnitelmia, minkä vuoksi ne ovat moninainen paletti ratkaisuineen ja ongelmineen.
  • Ongelmia ovat esimerkiksi sisätiloissa olevien vanhojen ulkoseinien kosteusongelmat, yli- ja alipaineen vaihtelu puutteellisen säädön vuoksi sekä materiaalipäästöt.

 

Ongelmia ei kannata lähteä ratkomaan itse

Kun sisäilmaongelmia ja ilmanvaihdon puutteita ilmenee, kannattaa aina ottaa asiantuntijaan yhteyttä. Ammattilaiset selvittävät yksilöllisesti rakennuksen järjestelmät ja ongelmien aiheuttajat sekä mittaavat tilat ja ilmanlaadun. Suuriin rakennuksiin saattaa liittyä kymmen- tai satapäin muuttujia, joista jokainen vaikuttaa kokonaisuuteen, eli ne täytyy ottaa kartoituksessa huomioon. Näin jokaiseen tilanteeseen voidaan suunnitella omat yksilölliset korjaustoimenpiteensä.

Useissa kohteissa on tehty itse erilaisia kokeiluja ja yrityksiä korjata tilanne, mutta valitettavan usein – tai lähestulkoon aina – ne ovat menneet jollain lailla pieleen. Pahimmassa tapauksessa moniongelmaisissa rakennuksissa saadaan aikaan entistä kovemmat alipaineet ja sisäilmaan vain enemmän altisteita. Ottamalla yhteyttä asiantuntijaan kiinteistöjen vastuuhenkilöt säästävät siis valtavasti aikaa ja rahaa.

Jos tavoitteena on saada parannettua ilmanlaatua tai poistettua alipainetta, usein olemassa olevien ilmanvaihtolaitteiden säätäminen ja aikaohjelmien muuttaminen riittää, eli paine-erot saadaan niin lähelle tavoitetta kuin mahdollista. Yleensä tosin monimuotoisemmat ongelmat vaativat uusia laiteratkaisuja tai rakenteellisia muutoksia, jotta ongelmat myös pysyvät poissa.

Tärkeintä on muistaa, että jos ilmanvaihto-osaaminen ei ole ammattilaisen tasoa, omilla säädöillä saa lähtökohtaisesti aikaan vain uusia ikäviä yllätyksiä ja tilanne vyöryy helposti ojasta allikkoon.

  • Jos huono sisäilma ja ilmanvaihdon ongelmat mietityttävät, kannattaa ottaa heti asiantuntijaan yhteyttä.
  • Korjaamisen yrittäminen omin päin yleensä vain pahentaa tilannetta ja voi aiheuttaa pahimmillaan terveysriskejä esimerkiksi asbestin vuoksi.
  • Asiantuntijat kartoittavat rakennuksen ja ongelmien aiheuttajat, minkä jälkeen korjausratkaisut suunnitellaan ja toteutetaan yksi kerrallaan.