Tunkkainen ilma sisällä ja ikävät hajut ovat yleinen päänvaiva – Näin ennaltaehkäiset ja ratkaiset rakennuksesi sisäilmaongelmat

Millaiset asiat vaikuttavat rakennuksen sisäilmaan, millaisia haittoja sisäilmaongelmista yleensä tulee ja miten tällaisia ongelmia voidaan mahdollisuuksien mukaan ehkäistä?

• Rakennusten sisäilmaongelmiin voivat olla syynä useat eri tekijät, kuten puutteellinen ilmanvaihto, rakenteiden kosteus tai vaikkapa eristeiden kuidut.
• Rakennuksen käyttäjän tehtävänä on ilmoittaa kiinteistön omistajalle havaitsemistaan ongelmista.
• Kiinteistön omistaja pyrkii poistamaan ongelmien aiheuttajat normaaleilla huolto- ja korjaustoimenpiteillä, kuten ilmanvaihdon säädöillä, siivouksen tasoa nostamalla ja kosteusvaurioiden poissulkemisella.
• Jos normaalit huoltotoimenpiteet eivät auta, kannattaa turvautua ammattilaisen apuun.
• Puhtaalla sisäilmalla voidaan välttää lukuisat eri terveys-, haju- ja viihtyvyyshaitat.

Sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä on monia

Yleensä rakennuksen sisäilman laatu on hyvä, kun ilma tuntuu raikkaalta eikä tiloissa esiinny voimakkaita hajuja. Harmittavan usein tilanne ei kuitenkaan ole aivan tällainen.

Rakennusten sisäilmaongelmia aiheuttavat tyypillisesti kosteus- ja mikrobivauriot rakenteissa sekä ilmanvaihdon puutteellisuus ja riskiratkaisut, kuten alipaineinen ilmanvaihto. Alipaineinen ilmanvaihto tuo epäpuhtauksia sisäilmaan siten, että puutteellisen tuloilman vuoksi ilmaa tulee sisälle rakennuksen rakenteiden läpi. Lisäksi esimerkiksi eristeiden mineraalivillakuidut sekä muovimatoista tai lastulevyistä aiheutuvat materiaalipäästöt tuovat ilmaan epäpuhtauksia, jotka ilmenevät ilman tunkkaisuutena, hajuina ja pahimmillaan erilaisina terveysoireina. Kaikista suurin merkitys on juuri mikrobiperäisillä altisteilla eli käytännössä kosteuden myötä talon rakenteisiin pesiytyneellä homeella, joka tuottaa sisäilmaan hajua ja terveyshaittoja aiheuttavia myrkkyjä.

Materiaalipäästöissä taas on kyse ns. VOC-yhdisteistä, jotka aiheuttavat pääasiassa voimakkaita hajuja. Esimerkiksi pinnoitetuista muovimatoista ja vanhoista lastulevyistä saattaa irrota sisäilmaan epämiellyttävää hajua, ja myös erityisesti vanhoissa taloissa esiintyvä ”mummolan haju” on oma altisteensa. Lisäksi erilaiset pölyt rakenteista ja koteloista ovat sisäilman laatua heikentäviä tekijöitä. Suurin osa ammattilaisille vastaan tulevista rakennuskohteiden sisäilmaongelmista sijoittuukin juuri näiden aiheuttajien haarukkaan.

Milloin sisäilmaan liittyvistä oireista on syytä huolestua?

Rakennusten sisäilmaan päätyvät altisteet aiheuttavat useita erilaisia konkreettisia haittoja, joista ikävimpinä tiedämme ihmisten fyysiset terveysoireet.

Jos ihmisellä on voimakasta altistumistaustaa tai allergiaa, normaalisti pienetkin haitat, kuten VOC-yhdisteet, rakenteiden pölyt tai allergeenit voivat aiheuttaa ikäviä oireita. Huonoon sisäilman laatuun liittyviä oireita ovat esimerkiksi ylähengitystieoireet, päänsärky sekä ärsytysoireet silmissä, limakalvoilla ja iholla. Asiaa kannattaa selvittää tarkemmin, jos rakennukseen liittyvää oireilua esiintyy vähintään kerran viikossa.

Työpaikoilla huonolaatuinen ilma voi aiheuttaa työntekijöiden sairaslomien lisääntymistä sekä työkyvyn ja -tehon heikentymistä. Myös pelko sairastumisesta saattaa kuormittaa hyvinkin paljon henkisellä tasolla jokapäiväistä arkea. Työnantajan näkökulmasta sisäilman laadun hyvänä pitämiselle on taloudelliset ja hyvinvoinnilliset perusteet, ja kiinteistön omistajan näkökulmasta hyvä sisäilma edesauttaa vuokralaisten tyytyväisyyttä ja pitkäaikaisia vuokrasopimuksia.

Oireilu voidaan poistaa oikeilla toimenpiteillä

Jos rakennuksessa työskentelevillä tai muuten siellä aikaa viettävillä ihmisillä esiintyy sisäilmaongelmille tyypillistä oireilua, on tärkeä selvittää oireilun syyt tarvittavien toimenpiteiden määrittämiseksi. Ennen korjauksia tarvitaan näkemys rakenteiden, tekniikan ja sisäilman kunnosta sekä laadusta. Lisäksi oireilun syynä voi olla henkilökohtainen herkkyys, kuten esimerkiksi erilaiset allergiat, ja nekin on hyvä kartoittaa ennen konkreettisia toimenpiteitä.

Pääryhmittäin sisäilmaa parantavia ja erilaisia ongelmia ratkaisevia toimenpiteitä ovat

1. Rakenteiden korjaukset – kosteusvaurioituneet rakenteet korjataan, epäpuhtauksia sisältävät rakenteet tiivistetään tai kapseloidaan.
2. Ilmanvaihdon korjaukset – huolehditaan riittävästä ja oikein säädetystä tulo- ja poistoilmanvaihdosta, järjestelmän puhtaudesta sekä poistetaan kuitulähteet tarvittaessa.
3. Sisäilmakorjaukset – poistetaan sisäiset päästölähteet, kuten suuria VOC-päästöjä aiheuttavat materiaalit, kuitulähteet sekä vauriokohteista peräisin oleva irtaimisto. Tarvittaessa käytetään ilmanpuhdistimia ja korvausilmalaitteita parantamaan ilmanlaatua.
4. Puhtaammat olosuhteet herkille henkilöille – tarjotaan esimerkiksi allergikoille mahdollisimman raikkaat ja vähäaltisteiset olosuhteet resurssien mukaan.

Korjaustoimenpiteiden jälkeen on tärkeää seurata oireilun muutosta. Jotkut vaikutukset näkyvät välittömästi, kun taas toiset näkyvät vasta kuukausien kuluttua. Jos vaikutukset eivät näy puolen vuoden kuluttua, jotain olennaista on jäänyt tekemättä ja syyt täytyy selvittää ja korjata.

Vinkit sisäilmaongelmien ennaltaehkäisemiseksi!

Millaisia toimenpiteitä kiinteistön omistaja tai voi tehdä hyvän sisäilman ylläpitämiseksi?

1. Jatkuvat huoltotoimenpiteet:

• Rakennuksen yleiset huoltotoimenpiteet: Huoltotoimenpiteissä ykkösasia on, että rakennusta täytyy huoltaa sen verran, että kosteusvaurioita ei pääse syntymään. Esimerkiksi rännit kannattaa puhdistaa syksyllä ja huolehtia, etteivät sadevesinorot valu niistä suoraan seinään. Myös katon sekä ulkoisten rakenteiden kunnon ylläpitäminen on tärkeää. Näin rakenteet pysyvät kuivina. Toki kannattaa aina myös varmistaa, että sisätilojen pesukoneet ja muut vettä sisältävät kodinkoneet eivät vuoda.
• Rakennusten käyttäjien ilmoittamien puutteiden korjaaminen ja korjauksista tiedottaminen oikealla laajuudella ja riittävällä nopeudella.
• Säännöllinen siivous – sillä pääsee jo pitkälle. Pölyt kannattaa pyyhkiä säännöllisesti ja matot puistella, kuten kuuluukin. Tolkuton määrä tavaraa sisätiloissa saattaa myös aiheuttaa sisäilmaongelmia, sillä etenkin vanhat ja muualta tuodut tavarat lisäävät helposti epäpuhtauksia.
• Sopiva lämpötila. Liian lämmin huoneilma lisää hajuja, eli mikäli sisätilojen lämpötilaa lisätään vaikkapa kymmenellä asteella, lattian muovimaton haju voi jopa kolminkertaistua. Hyvänä rajana kannattaa pitää 23 celsiusastetta – kun sen yli mennään, alkaa usein tulla ongelmia.

2. Rakennuksen elinkaarikellon mukaiset huollot ja korjaukset:

• Tekniikan ja rakenteiden uusiminen on tärkeää niiden teknisen käyttöiän loputtua.
• Riskirakenteiden eli esimerkiksi valesokkelin tai tiili–villa–tiili-seinien perusteellinen tutkiminen ja korjaaminen tarvittaessa.
• Ilmanvaihtokanavien puhdistus 5–10 vuoden välein ja ilmanvaihdon säätö samaan aikaan, jotta ilmanvaihto on tasapainossa ja riittävä – nyrkkisääntönä on, ettei rakennuksessa esiinny alle –2 pascalin alipaineita. Suodattimet kannattaa vaihtaa säännöllisesti, ja on suositeltavaa huolehtia myös kanaviston nuohouksesta noin viiden vuoden välein.

3. Äkillisten tapahtumien korjaukset:

• Myrskyvaurioiden ja vesivahinkojen korjaus kannattaa muistaa riittävässä laajuudessa. Kastuneet materiaalit, pois lukien kivi, metalli ja lasi, täytyy vaihtaa.