Blogi

Miten säästää turvallisesti rakennuksen lämmityskustannuksissa?

Energian hinnan noustessa niin ihmisten kodeissa kuin työpaikoillakin puntaroidaan jatkuvasti kei-noja säästämiseen esimerkiksi sähkönkulutusta pienentämällä. Kun puhutaan kiinteistöistä, yksi tehokas tapa vähentää kulutusta on lämmityksen säätäminen olosuhteiden ja mahdollisuuksien mukaan.

Ilmanvaihtoa ei kannata säätää sekaisin energiansäästön nimissä

Ilmanvaihto kuluttaa suhteellisen paljon energiaa etenkin talvella. Jos ajatellaan koko rakennuksen sisäilman vaihtuvuutta, nyrkkisääntönä on, että koko ilmatilavuus vaihdetaan kerran kahdessa tunnissa aktiivisen käytön aikana. Ulkoa tuleva ilma täytyy tietysti lämmittää.

Tuloilman lämmittämiseen on olemassa niin energiatehokkaita kuin vähemmänkin energiatehokkaita ratkaisuja. Säästämistä helpottavat esimerkiksi nykyiset lämmön talteenottolaitteet, jotka keräävät lämpöä talteen poistoilmasta ja siirtävät sen tuloilmaan. Yleensä ilmanvaihtokanavissa on sähkövastuksia ja/tai vesikiertoisia kennoja eli lämmityspattereita, joilla tuloilman lämpötilaa voidaan säätää pienemmälle esimerkiksi silloin, kun tilat eivät ole käytössä.

Useissa julkisen sektorin rakennuksissa pyritään vähentämään juuri kulutusta laskemalla ilmanvaihdon tehoa aktiivikäytön ulkopuolella. Esimerkiksi kouluissa, virastotaloissa ja toimistorakennuksissa ilmanvaihto säädetään päivän päätyttyä noin puoliteholle normaalista, jolloin myös lämmitystarve luonnollisesti puolittuu. Joissakin rakennuksissa ilmanvaihto laitetaan ajoittain jopa kokonaan kiinni.

Ilmanvaihtoa säätäessä tulee kuitenkin pitää mielessä sisäilman ja ulkoilman välinen paine-ero sekä tulo- ja poistoilman suhde. Mikäli ilmanvaihto on säädetty käytön ajan ulkopuolella alhaiseksi energiansäästön vuoksi, ikävässä tapauksessa rakennuksen sisälle voi syntyä alipainetta ja ilmaa päätyä sisälle väärää reittiä, kuten vaurioituneiden rakenteiden kautta. Painesuhteet toimivat molempiin suuntiin: siinä missä alipaine tuo rakenteiden läpi sisälle helposti epäpuhtauksia, ylipaine taas voi ajaa sisäilman kosteutta rakenteisiin, joissa kosteus tiivistyy ja voi aiheuttaa vaurioita.

  • Ilmanvaihto kuluttaa runsaasti energiaa, ja kulutusta voidaan vähentää esimerkiksi nykyaikaisilla ilmanvaihtolaitteilla sekä pienentämällä kulutusta käytön mukaan.
  • Useissa julkisen puolen kiinteistöissä ilmanvaihdon tehoa lasketaan käytön ajan ulkopuolella kustannusten pienentämiseksi.
  • Tällaisessa ilmanvaihdon säätämisessä kannattaa kuitenkin pitää mielessä tasapaino sisä- ja ulkoilman paineessa sekä tulo- ja poistoilman suhteessa.

 

Lämmityksen pienentämisessä piilee jäätymisen riski

Talvisissa olosuhteissa kannattaa ottaa huomioon, ettei lämpötilaa lasketa liikaa. Etenkin ilmanvaihdon kanssa on syytä huolehtia, että lämmitystä pienennettäessä ilmanvaihtokanavien vesikiertoisissa lämmityspattereissa kiertää vesi ja ilmanvaihtokoneiden lämmityslaitteet pysyvät sulina ja toiminnassa myös pakkasilla.

Jos vesikiertoisten lämmityslaitteiden tehoa lasketaan liian paljon ja sisäilman peruslämpö jää liian matalaksi, kosteusvaurioiden syntymisen mahdollisuus kasvaa.  Kosteuden tiivistymisen riski on ilmeinen esimerkiksi julkisten rakennusten tiloissa, joissa on käytön aikana normaalia enemmän kosteusrasitusta. Tällaisia tiloja ovat vaikkapa koulujen keittiö- tai ruokailutilat, joiden ilman kosteus saattaa nousta päiväsaikaan korkealle tasolle.

Jos tiloissa lähdetään säästämään energiaa pudottamalla lämpötilaa käytön ulkopuolella, joskus tilojen pintojen ja rakenteiden lämpötila saattaa jäädä yön jäljiltä viileäksi. Kun lämpöä lähdetään sitten nostamaan aamulla yön lämpötilasta, kosteus saattaa tiivistyä kylmien pintojen ja rakenteiden vuoksi helposti sellaisiin paikkoihin, joihin se ei kuuluisi. Lämpötila on siis suositeltavaa nostaa riittävän aikaisin takaisin käytönajan tasolle, ennen kuin ilmaan syntyy liikaa kosteutta.

Kannattaa siis muistaa, että kun halutaan säästää lämmityksessä, etenkin kovilla pakkasilla on oltava varovainen, etteivät putket tai patterit pääse jäätymään eikä sisäilman kosteus tiivisty viileän ilman vuoksi vääriin paikkoihin. Jäätymisvaurioita osataan nykyisin varoa onneksi aika hyvin, ja ne ovat yleisesti tiedossa.

  • Talvipakkasilla on syytä huolehtia, että ilmanvaihto- ja lämmityslaitteet pysyvät toiminnassa eivätkä jäädy.
  • Jos tuloilmaa ei lämmitetä tarpeeksi ajoissa, etenkin korkean kosteusrasituksen tiloissa kosteutta voi siirtyä viileiden pintojen vuoksi vääriin paikkoihin.
  • Jäätymisvauriot ja vesivahinkojen riskit ovat nykyisin onneksi aika laajalti tiedostettuja, ja niitä osataan varoa.

Miten säästää energiaa turvallisesti lämmityskustannuksissa aiheuttamatta sisäilmaongelmia?

Rakennuksen lämmitys ja ilmanvaihto ovat erinomaisia paikkoja säästää, mutta toimenpiteet täytyy tehdä oikein ja riskit huomioida perusteellisesti. Seuraavat vinkit auttavat säästämään turvallisesti lämmityskustannuksissa:

  • Pidä huolta perusilmanvaihdon toimivuudesta ja tulo- ja poistoilman sekä ulko- ja sisäilman painesuhteiden tasapainosta.
  • Huolehdi, etteivät ilmanvaihtolaitteet ja vesikäyttöiset lämmityslaitteet pääse jäätymään matalissa lämpötiloissa.
  • Ota sekä ilmanvaihdon että automaation asiantuntijat mukaan, kun lämmityksen säätäminen mietityttää – ilmanvaihtoasiantuntija tuntee ilmanvaihtojärjestelmän toiminnan eri tilanteissa ja automaatioasiantuntija osaa säätää sen toimimaan halutulla tavalla.

Tärkeintä on, että oikeasti ymmärretään, mitä tehdään ja mitä vaikutuksia toimenpiteillä on.